Nämä pyhät, jotka tässä ennen ja jälkeen joulun ovat, ovat minulle ja varmasti aika monelle muullekkin vain päiviä muiden joukossa. En ole uskonnollinen. Enkä usko, noin niinkun juuri tässä mielessä mihinkään muuhunkaan. Tämä on varmasti hyvin kasvatuksellinenkin asia, jos vanhemmat ovat uskossa he todennäköisesti myös siirtävät tämän jälkikasvulleen ja monesti nuoreksi tultua tämä saa itse päättää miten asian kanssa sitten elää.
No minua ei tähän ole kasvatettu. Seurakunnan leirit ja rippikoulut on käytynä, mutta eipä minusta Herran lasta tullut, sittemmin olen eronnut kirkosta puhtaasti siitä syystä, että se on väärin roikkua listoilla kun en usko, en usko. Naimisiin, en ole menossa.
Pyhinä, minä herkuttelen huoletta ja hillun verkkareissani. En ole silittämässä kolttua ja menossa kirkkoon laulamaan kauneimpia joululauluja enkä liioin muutakaan kirkollista joulujumalanpalvelusta.
Elämän tyrskyt ja myrskyt on kahlattu ilman sen kummempaa uskoa pelastukseen. Välillä on ollut vähän turhankin syvät vedet alla, mutta kyllä siitä on ylös pyristelty.
En silti laita pahakseni näitä vapaapäiviä mitkä osuvat viikolle, mutta jos minulta kysytään voisin tehdä töitä, aivan yhtä hyvin. He, jotka ylempään uskovat. Saavat uskoa, kunhan eivät ala ketään käännyttelemään.
Tässä tälläinen vähän diipimpi setti tällä erää. Seuraavaksi jotain kevyempää luvassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti